1960–70-luvuilla rakennettujen kerrostalojen alkaessa saavuttaa putkistojensa teknisen käyttöiän päätepisteen, merkitsee se samalla myös entistä suurempaa ruuhkaa linjasaneerauksia pääkaupunkiseudulla urakoivien rakennusyritysten toimistoissa. Keski-iän saavuttaneissa kerrostalokohteissa putkistojen ikääntymisen merkit näkyvät muun muassa lisääntyneinä putkirikkoina ja niistä aiheutuneiden vesivahinkojen kasvuna. Asukkaille linjasaneerauksena toteuttava putkiremontti merkitsee muutamien viikkojen asumismukavuuden merkittävää alenemista, mutta lopputuloksena saavutetaan tämän päivän vaatimuksia vastaavaa talotekniikkaa, jonka käyttöikä vastaavasti on entistä pidempi. Putkiremontissa myös putkien reititykset voidaan suunnitella siten, että mahdolliset tulevat remontit ovat entistä helpompi ja vaivattomampi toteuttaa. Hyvällä suunnittelulla on siten linjasaneerauksessa merkittävä vaikutus lopputulokseen.

Huolellinen hankesuunnitelma kantaa pitkälle

Linjasaneerauksia ja julkisivuremontteja pääkaupunkiseudulla toteuttavan RASA Oy:n Ville Lasosen mukaan onnistuneen linjasaneerauksen lähtökohta on juuri huolellinen hankesuunnitelma. ”Putkiremontista puhuttaessa on hyvä muistaa, että kyse ei ole vain vanhojen putkien korvaamisesta uusilla, vaan kokonaisten märkätilojen uusimisesta. LVIS-töiden ohella luotettava ammattilainen hallitsee myös putkiremonttiin lukeutuvat pintamuutostyöt, kuten purkutyöt, pohjatyöt, roilotus, vedeneristys, kaapelointi, tasoitus, kaakelointi, saumaukset, kalusteiden ja laitteiden asennukset, maalaustyöt, panelointi, lasitus, kivityöt ja lopulta kohteen finistely eli viimeistelytyöt.”, Lasonen avaa putkiremontin monia työvaiheita. ”Putkiremonttia toteutettaessa ei siten kannata tuijottaa vain tarjouksessa olevaa hintaa, vaan painottaa putkiremontin toteuttavan yrityksen kokemusta ja ammattitaitoa. Mitä hyötyä on halvasta remontista, jos se joudutaan uusimaan jo muutaman vuoden kuluttua?”, Lasonen kysyy.

Viestinnän merkitys korostuu

Taloyhtiön linjasaneeraus alkaa Lasosen mukaan aina hankesuunnittelusta. Linjasaneerauksen hankesuunnittelussa selvitetään muun muassa vaihtoehtoiset korjausmenetelmät ja hahmotellaan edessä olevan putkiremontin lopullista hintaa. Hankesuunnitelman pohjalta taloyhtiön yhtiökokous vahvistaa niin sanotun linjasaneerausohjelman, jossa remontin kustannukset vahvistetaan ja jonka perusteella pyydetään tarjoukset yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Putkiremonttihankkeet ilmoitetaan asunto-osakeyhtiön tai kaupungin valitseman hankevalvojan toimesta julkiseen hankintaan eli HILMA:an. HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. ”Tarjouspyynnön pohjalta tutustumme ensin saneerattavaan kohteeseen ja laskemme putkiremonttiurakalle tarkan tarjouksen. Mikäli tarjouksemme hyväksytään, aloitetaan varsinaiset putkiremontin urakkaneuvottelut.”, Lasonen kertoo linjasaneerausurakan käynnistämisestä. ”Urakkaneuvottelut alkavat varsinaisen työmaan suunnittelusta, joka pohjautuu tarjouslaskelmissa jo tehtyihin päätelmiin urakan laajuudesta ja järkevimmästä toteutustavasta.”, Lasonen avaa linjasaneerauksen etenemistä.

Putkiremonttia toteutettaessa on huolehdittava siitä, että tilaajan ja asukkaiden toiveet putkiremontin suhteen tullaan asianmukaisesti kuulluksi ja että yhteisesti sovituista asioista pidetään linjasaneerauksen edetessä kiinni. Jo hyvissä ajoin ennen putkiremonttia järjestetään useampiakin asukkaiden kuulemistilaisuuksia, joissa sekä tiedotetaan remontin eri työvaiheista ja aikatauluista että kuullaan asukkaiden mielipiteitä remontin toteutustavasta. Urakan jo alettua säännölliset työmaakokoukset taas ovat kiinteä osa linjasaneerauksen laadunvalvontaa. ”Työmaan vastaavamestari pitää viikoittain tai kahden viikon välein työmaapalaverin tilaajan valtuuttaman valvojan, arkkitehdin ja RASA Oy:n työnjohtajiston kanssa. Viikkopalaverissa käydään laatujärjestelmän toteutuminen työmaalla ja hankkeen eteneminen eli aikataulutus läpi. Työmaapalaverissa puheenjohtajana toimii yleensä tilaajan edustaja.”, Lasonen kertoo. Viestintä onkin Lasosen mielestä avainasemassa linjasaneerauksen onnistumisen kannalta. ”Kaikkia osapuolia tyydyttävään loppuratkaisuun päästään, kun aktiivinen seuranta ja yhteydenpito tilaajan ja urakoitsijan välillä on muodostettu. Näin ongelmia ei pääse syntymään ”yllättäen”.”, Lasonen tiivistää.